Paloheinä, Helsinki 14.6.2008
Hattu ja hame -kisa.
Kesäkuinen aamu valkeni koleana,
mutta ilmassa oli silti suuren
urheilujuhlan tuntua, kun pienessä
eteisessämme sovitettiin hametta
sukukalleuksien päälle. Hyvinhän se
sopii niinkuin ennenkin, olemmehan
oman seuran tilaisuuksissa tätä
tyyliä jo tulleet testanneeksi.
"Eiköhän lähetä voittamaan koko
kisa" - lausahdus oli enempikin
omaksi
kannustukseksi, kuin niinkään
itsevarmuuden julistukseen. Perhoset
vatsassa kertoi jotain muuta.
Saavuttuamme Paloheinän rangelle
katse kartoitti välittömästi useita
komeita leidejä hattuineen ja
sulkineen. Huokaisimme
helpoituksesta,
on sentään joku muukin rohjennut
samoille linjoille. Hiukka
mietitytti, leidithän oli jo
ennakkoon harjoitelleet viikonlopun
leirillään ja niillä varmaankin on
svingit niin kohillaan kuin vain
voi. Muutama pallo siinä
rangeteltiin ja koitettiin pitää
jäseniä
lämpimänä. Kilpakumppaneita oli
nelisenkymmentä, että ei tässä kyllä
kukaan ilmaiseksi voita - pakko
laittaa parastaan.
Siitä se voittoputki oikeestaan
aukesi, kun Pääskyvuori-Luukkanen
kuulutettiin aloittamaan
ykköstiiltä. Vielä kun
kilpakumppaneiksi
saatiin kokenut Kati Paloheinän
henkilökunnasta, sekä hänen parinaan
maagisia putteja veistellyt Laura -
oli fiilikset todella katossa.
Hatuista meinasi olla pienessä
viimassa haittaa, välillä ne putosi
kesken svingin tai tuppasi tulemaan
silmille, mutta mitäpä siitä,
ainahan se toinen puolisko pystyi
vielä parantamaan omalla vuorollaan.
Ihmeellinen munkki meillä kävikin,
kämmäiltiin kyllä molemmat, mutta
eri väylillä. Niimpä
kokonaissaldoksi saatiin huikeat
"kaksi yli par´in.
Ratkaisun hetket koettiin väylällä
8, kun Luukkanen puttasi
ensimmäisen (ja ainoaksi jääneen) "birdien".
Birdie-pullo oli siinä
vaiheessa päässyt jo lipsahtamaan
puoliväliin, mutta vielä siitä
riitti huikat vastaparillekkin.
(Lauralle limsaa) Kun muut väylät
meni
kolmella bogilla ja kaikki muut
väylät par´iin, alkoi ajatuksissa
siintää varsin korkea sijoitus.
Myöhemmin pisteitä laskiessa
havaittiin, että yhteistyöllä
saavutettu lähes virheetön kierros
toi
26 bogipistettä. Sehän riitti,
kokonaisella, muikealla
bogipisteellä
tuli voitto, joka henkilökohtaisesti
oli urani ensimmäinen. Vain
kylläpä maistui mukavalta. Puheessa
soperrettiin sitä mitä sattui
tulemaan, -eihän tuota tilannetta
ennakkoon harjoittelemaan ole
päässyt. Kiiteltäköön tässä
vaiheessa kaikkia kilpailijoita
mukavasta
kisatunelmasta ja kovasta
vastuksesta. Voiton ansainneita
olisi
varmasti ollut muitakin tuossa
tyylikkäässä joukossa.
HCG palkitsi meidät myös "parhaan
asun palkinnollaan" ja täten
palkintobägejä kertyi kokonaiset 4
kappaletta. Tässä vaiheessa
ajattelin jo irtisanoutua
päivätyöstä - jos kisoista lähtee
niin, että
vain puolet palkinnoista mahtuu
autoon, niin kukapa enää ansiotyötä
tarvitsisi?
Asuun kuuluvista kypäristä
mainitsisin, että ne ovat Maikkarin
puvustamosta (kiitokset
serkkutytölle), esiintyneet
aikaisemmin
kuvatuissa vanhoissa suomalaisissa
sotaleffoissa. Tuunasin omin käsin
kypärät asuihin sopiviksi ja vaikka
ne muovia olivatkin niin olo oli
hämäävän turvallinen myös "fore"
-huutojen aikana.
Mitä mahtavinta golf-kesää
toivottaa:
Kirsi Pääskyvuori, HCG 836 sekä
Perttu Luukkanen, HCG 837
Kuntourheilun ja saunailtojen
erikoisseura Härskin Dynamo Juuka
|
